lauantai 28. joulukuuta 2013

Valokuvakollaasi eteiseen / käytävään

Kotiin tullessa ensimmäisenä tervehtii aina eteinen. Siksi on ihanaa, että eteinen houkuttelee astumaan sisään ja luo tunnelman kodista. Sotkuinen eteinen on pahinta mitä tiedän ja siksi eteisen pitää olla ennen kaikkea käytännöllinen. Kapean eteiskäytävän hyödyntäminen ja tunnelman luominen voi olla hankalaa, mutta huolellisella suunnittelulla ja luovalla ajattelulla pääsee pitkälle.

Tervetuloa kotiimme!

Maalasimme eteisen pitkän ja kapean käytävän Tikkurilan sävyllä Ajopuu. Sävy on kertakaikkisen ihana, kuten olen jo ehtinyt hehkuttaa!

Etsin viikkoja eteiseen sopivaa kenkäkaappia ja ensimmäinen ostos menikin palautukseen. Lopulta päädyin Ikea-reissulle ja matkaan lähti valkoinen Hemnes-kenkäkaappi, jonka erään maanantai-illan iloksi kokosin.

Ostin myös läjän Virserum kehyksiä valkoisena ja kullansävyisenä sekä Söndrum kehyksiä valkoisena. Söndrum kehysten metallinen ripustuslenkki on valitettavasti kovin heikko ja vääntyy kehyksen painosta, mikä oli ikävä yllätys. Mies tonki tovin työkalupakkiaan ja korjasi ripustukset. Revin seinälle ripustettavista kehyksistä tukijalat pois (pienissä kehyksissä oli kaikissa jalat), jotta taulut istuvat suoraan. Ikean taulukoukkusetillä kehykset sai nopeasti seinälle. Vanha kultakehyksillä kehystämössä kehystetty (onpa paljon kehys-sanoja!) peili sai paikan kuvakollaasin jatkeena. Kiviset tuikku-kupit ostin vuosia sitten Ikeasta.

Eteiseen halusin kiipeilykuvia puolen vuoden Euroopan kierrokseltamme ja tein valokuvakollaasin seinälle. Sommitelmasta tein dynaamisen ja "leijuvan", en halunnut rajata tiukasti kollaasia. Sommittelin kehyksiä ensin lattialla ja lähdin rakentamaan kokonaisuutta isoimman kehyksen ympärille. Kun olin sommitelmaan tyytyväinen, nappasin valokuvan, jotta muistan järjestyksen.

Kuvat käsittelin Photoshopilla seepiaksi ja tilasin parissa erässä Ifolorilta. Toimitus oli varsin nopea, eikä hintakaan päätä huimannut. Valitettavasti erissä oli hieman eroa ja kuvien seepiasävyt olivat hieman erästä riippuen erisävyisiä. Tämän huomasi muun muassa valokuvasta, josta tilasin kaksi eri kokoa eri erissä ja samasta tiedostosta teetetyt kuvat olivat hieman erisävyiset. Digikuvista tuskin koskaan saa eri erissä tarkkaan identtisiä ja erot tulevat valitettavasti esille paremmin mustavalko- ja seepiakuvissa. Tosin olen jo unohtanut nuo sävyerot, enkä niitä huomaa enää tarkkailla.

Itse valokuvakollaasin hinnaksi tuli noin 100 euroa kehyksineen ja kuvineen. Lopputulokseen olen oikein tyytyväinen!











lauantai 9. marraskuuta 2013

Maalaa väriä ja tunnelmaa!

Kokovalkoisilla kodeilla on oma kannattajakuntansa, enkä itse ole yksi niistä. Omasta mielestäni valkoinen on hyvä tausta, jota vasten moni muu väri ja sisustuselementti nousee arvoonsa. Niin, ja kaikki valkoisen fanit tietävät, että valkoistakin on montaa erilaista ja valkoisen valintaan vaikuttavat samat asiat kuin muidenkin värien valintaan.

Ilmansuunta

Ensimmäiseksi kannattaa tarkistaa ikkunoiden suunta. Eteläsuuntaisista ikkunoista tulvii valoa (ainakin kun ollaan pohjoisella pallonpuoliskolla!) ja pohjoiseen suuntaavista näin ei tietenkään tapahdu. Jos huoneeseen ei paista suoraa auringonvaloa ilmansuunnan tai jonkin muun asian vuoksi (kuten naapuritalon varjostaessa) kannattaa sisustukseen valita lämpimiä sävyjä. Omaan asuntoomme ei paista aurinko suoraan ja kaikki materiaalit, jotka näyttävät kaupassa mukavan neutraalin harmaanruskeilta ovat kotonamme kylmän harmaita. Viileät sävyt toimivat taas paremmin, kun ikkunoista tulee huoneeseen auringonvaloa.

Milloin olet kotona?

Mihin aikaan päivästä vietät eniten aikaa missäkin huoneessa? Meillä vietetään aikaa kotona yleensä myöhään illalla, joten tarkkailimme materiaali- ja värimallien käyttäytymistä ja fiilistä pitkin päivää, mutta etenkin ilta-aikaan. Ilta-aikaan valo on entistä kylmempää, joten päädyimme tästäkin syystä lämpimään värimaailmaan. Myös keinotekoisten valonlähteiden lämpö vaikuttaa kokonaisuuteen, valaisimien lamppujen värilämpötila kannattaa tarkistaa ja hankkia mieleisensä lamput.

Testaa värit

Valitsin Tikkurilan Tunne Väreistä nipun maanläheisiä ja jokaisesta sävystä tuplakortit. Teippasin mallit seinälle ja tutkin sävyjä usean päivän ajan. Lisäksi otin värimallit verhoista ja sohvasta, sekä vertasin niitä keskenään kotonamme. Lopulta löysimme sopivan maalin Tunne Väreistä ja maalasimme olohuoneen ja eteisen seinän sävyllä Ajopuu puolihimmeänä. Itse hieman epäilin sävyn olevan liian vaalea, mutta monesti muistutetaan, että vaaleat sävyt voivat olla yllättävänkin tummia isoina pintoina. Kun maalaushommat oli vihdoin saatu hoidettua, olimme molemmat sitä mieltä, että valinta meni täysin nappiin!

Tikkurilan Ajopuu eteisessä. Maalasimme olohuoneen ison seinän samalla värillä. Väri tuo asuntoon maanläheistä lämpöä. Viileät ja vaaleat sävyt avartavat pientiä asuntoa, mutta kannattaa rohkeasti kokeilla muitakin vaihtoehtoja. Tämä väri toi asunnolle heti ryhtiä tuomalla seinäpintaa lähemmäs. Tunnelmasta tuli välittömästi intiimimpi ja pehmeämpi vaikuttamatta kuitenkaan ahtaalta. Ihana väri!
Neljä metriä korkean seinän maalaaminen on hieman haasteellisempaa, mutta kiipeilijää ei huimaa korkeuksissa! Sain maalata pätkän seinän keskiosasta tuhojen minimoimiseksi, mutta tästä huolimatta onnistuin sohimaan viisi kertaa maalia joko kattoon tai viereiseen seinään! Kivaa puuhaa tuo maalaaminen, mutta leipätyöksi ei taitais tällaselle tohelolle sopia.

Rajattiin seinät rajaimella, jonka ostimme Yhdysvalloista hintaan 2 euroa. Bauhausissa vastaava maksoi mujistaakseni 12 euroa! Ensimmäinen kerros menee aina hyvin ja rajausjälki on siisti, mutta toisella kierroksella tuppaa leviämään jostain mystisestä syystä. Maalimäärän kanssa saa olla todella varovainen ja rajain dipata maaliin hyvin hyvin kevyesti. Tyyny saa olla lähestulkoon kuiva, jolloin homma sujuu helpoiten.

lauantai 2. marraskuuta 2013

Tilan tuntua

Pienessä tilassa tilan tuntu on tärkeää. Pieni tila voi vaikuttaa avaralta tai ainakin avarammalta pienin muutoksin. Kuinka tilan tuntua voi lisätä?

Tämä kuva ja muita inspiraatiokuvia löytyy täältä:1 Kindesign: 40 inspiring small space interiors.


Valo ja värit

Kaikkien tuntema perussääntöhän on, että vaaleat sävyt avartavat ja tummat tuovat pinnan lähelle. Viileät sävyt ovat etäisiä ja lämpimät läheisiä. Sävyjen ja värien valinnasta kirjoitan myöhemmin lisää. Värien lisäksi kannattaa miettiä miten materiaalien pinnat heijastavat valoa. Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Kiiltävät pinnat heijastavat valoa ja peilit tuovat lisää avaruutta. Luonnon valo ja hyvä valaistus ovat myös tärkeitä.

Näkymät

Sisustusta suunnitellessa kannattaa miettiä näkymiä huoneesta toiseen ja myös ulos ikkunasta. Tila vaikuttaa avarammalta, kun katse voi vaeltaa kauas. Näkymiä voi avartaa vaikka kaatamalla väliseinän, mutta väliseinän puuttuminen saattaa huonontaa säilytysmahdollisuuksia seinäalan kutistuessa. Isot muutokset ovat usein kuitenkin kalliita ja ainakin taloyhtiömuotoisessa asumisessa vaatii erillisen luvan. Myös näkymät oviaukoista ovat tärkeitä. Mitä näet huoneesta toiseen?

Selkeät pinnat ja tehokkaat säilytysratkaisut

Selkeät pinnat ja linjat vievät huoneesta pois levottomuutta lisäten tilan tuntua. Tavarapaljous ja ympäriinsä lojuvat rojut tekevät asunnosta ahtaan oloisen, aivan kuten huonosti sijoitetut huonekalut, jotka sijaitsevat kulkureiteillä ja joita pitää säännöllisesti kiertää kulkiessaan asunnossa. Sinne missä kulkureitit risteävät, usein kertyy myös tavaroita, joiden paikka olisi jossain muualla. Tällaisiin paikkoihin kannattaa säilytys- ja sisustusratkaisuja miettiessä kiinnittää erityistä huomiota. Palaan myös säilytysratkaisuihin tuonnempana.

Se punainen lanka

Pienessä kodissa on tärkeää, että asunnossa on selkeä punainen lanka, joka yhdistää tilat kokonaisuudeksi. Tämä hämärtää kodin huoneiden ja tilojen välisiä rajoja luoden yhteinäisyyden tuntua.

Pienen tilan sisustaminen voi olla hankalaa ja vaatii luovaa ajattelua. Perussääntöjä on hyvä miettiä ja sääntöjä voi myös rikkoa. Hillittyä, selkeää ja yhteinäistä pintaa voi rikkoa mielenkiintoisilla esineillä ja yksityiskohdilla, jotka antavat huoneeseen kontrastia ja luonnetta. Suunnittele hyvin ja toteuta rohkeasti.


keskiviikko 23. lokakuuta 2013

Ensimmäiset kuvat Kutomotieltä

Näkymä olkkarista keittiöön. Asunnon seinät ovat pehmeän harmaat ja keittiö tylsän valkoinen. Keittiö on ihan hyvä ja toimiva, mutta se ei hengi loftia. Ajattelimme elää keittiön kanssa vähintään puoli vuotta ennen kuin teemme mitään päätöksiä sen tuunaamisesta. Myös tammisauvaparketti on ollut saneeraajalta tylsän turvallinen ratkaisu. Lattiaa emme kuitenkaan uusi, sillä se on hyväkuntoinen. Asuntoon tuleva valo on aamuisin ja iltaisin kelmeää, joka tulee vaikuttamaan paljon sisustusratkaisuihin ja väreihin.
Olohuoneen huonekorkeus on 3,8 metriä. Katon palkit on jätetty näkyviin, edes jotain, joka kertoo rakennuksen historiasta. Asunnossa on tällä hetkellä kaikki retkeilyautossamme mukana olleet tavarat sekä appivanhempien nurkissa lojuneet herkästi särkyvät tavarat, joita emme halunneet laittaa varastoon. Sisustus on toistaiseksi hieman karumman puoleista.
Olohuoneen ja makuuhuoneen isoista ikkunoista tulvii valoa. Luonnonvaloa on siis paljon, mutta aurinko ei porota kiusallisesti suoraan asuntoon. Koska päivän mittaan valon laatu ja väri vaikuttavat asunnon fiilikseen paljon, on mietittävä milloin asuntoamme käytämme eli mihin aikaan päivästä asunnon on näytettävä parhaimmalta. Tämä ajankohta sijoittuu kohdallamme iltoihin, jolloin kelmeä valo vaatii lämpimän sisustuksen.
Eteinen on pitkä, mutta ei hukkaa neiliöitä niin paljon kuin kuvan perusteella voisi olettaa. Eteisessä on iso peiliovellinen liukuovikaappi sekä käynti pesuhuoneeseen. Keittiötä vastapäätä on todella tilava vaatehuone, joka on pienessä tilassa hyvä ja tehokas säilytysratkaisu. Eteinen kaipaa kodikkuutta ja lämpöä, sekä avartavia elementtejä.
Pohjakuviin piirreltiin erilaisia mittoja, merkattiin pistorasioiden ja katkaisijoiden paikat, havainnoitiin luonnollisia kulkuväyliä ja hahmoteltiin ensimmäistä versiota kalusteiden paikoista. Remontti kuitekin keskeytyi jo ennen kuin suunnitelmia ehti kunnolla aloittakaan, sillä matkustimme Moabiin kolmeksi viikoksi kiipeilemään.



maanantai 14. lokakuuta 2013

Ajatuksia pienestä kodista

Kaikille pieni koti ei ole iloisesti vaihtoehtoinen valinta, vaan kompromissi sijainnin suhteen tai pahimmassa tapauksessa pakko. Moni on siitä huolimatta valmis tinkimään neliöistä  5 - 10 - 20 neliötä tai enemmänkin saadakseen asunnon paremmalla sijainnilla. Maailman metropoleissa se on nykypäivää, mutta Suomessa kuitenkin moni haluaa edelleen ja haaveilee siitä isosta omakotitalosta, vaikka kauppa käykin näissä kohteissa hitaamminen kuin ennen.

Lopultakin kysymys kodin valinnassa on vain siitä, että mitä ihan oikeasti A) tarvitset (eli ne kaikki välttämättömyydet), B) haluat (ne asiat, joista olet valmis tinkimään) C) ja mihin on varaa (niin, raha ratkaisee lopulta paljon). Pienessä kodissa asuminen on ennen kaikkea asennekysymys. Elä elämääsi itsellesi, älä muille.

Pienessä kodissa on enemmän aikaa elämälle

Pienessä kodissa eläminen tarkoittaa enemmän aikaa ja rahaa elämälle. Itselleni tämä seikka, sekä pienen asunnon intiimiys, ovat tärkeintä. Pienen kodin siivoaminen ja huoltaminen vievät vähemmän aikaa. Lisäksi asunnon sijainti neliöiden kustannuksella tarkoittaa todennäköisesti lyhyempää työmatkaa. Kaksi tuntia päivässä työmatkoihin? Ei kiitos!

Sen lisäksi, että pienen asunnon hoitokulut ovat edullisemmat, myös asunnon huolto, sisustaminen ja remontti nielevät vähemmän rahaa. Kun lattiapinta-alaa ja ovia on vähemmän ja keittiö on pienempi, voi materiaalien parempaan laatuun panostaa usein enemmän. Rahaa ja luontoa säästyy myös siksi, että pieneen asuntoon ei useinkaan tilan rajallisuuden vuoksi voi hankkia ylenmäärin tarpeetonta tavaraa. Lisäksi auton, tai mahdollisesti kahden auton, pitäminen on kallista ja asunnon sijainnin ansiosta voi luopua moisesta rahanielusta - tai ainakin toisesta.

Ahdasta vai fiksua?

Pieni asunto ei välttämättä tarkoita tilanahtautta ja huonoja säilytysratkaisuja. Hyvillä pohja- ja sisustusratkaisulla tilan tuntua voi lisätä ja säilytystilat optimoida. Näihin asioihin palaan lisää myöhemmin. Isoon asuntoon tulee helposti kerrytettyä enemmän tavaraa, eikä tilanahtaus ratkea muuttamalla isompaan asuntoon. Ylimääräisistä tavaroista ja romusta luopuminen on henkisesti vapauttavaa ja keventävää, ja pienessä kodissa uusia hankintoja tulee punnittua tarkemmin, mikä on sekä taloudellisesti että ekologisesti fiksua.

Pienellä aasinsillalla päästiin siis teemaan ekologisuus. Muistan katsoneeni aikoinaan YLE:ltä ohjelmaa, johon eräs perhe oli ilmoittautunut pienentääkseen hiilijalanjälkeään. He asuivat isossa omakotitalossa Sipoossa ja kulkivat päivittäin pitkiä matkoja isolla maasturilla. Ohjelmassa perhettä opetettiin muun muassa lajittelemaan jätteensä. Sanoikohan kukaan ohjelman teon aikana mikä tässä kuvassa oikeasti mättää? Jokainen tietysti kuormittaa tätä palloa eri tavoin, mutta asioista pitää pystyä puhumaan asioina.

Asunto sijoituksena

Kuuluun siihen suomalaiseen enemmistöön, joiden mielestä asunto on hyvä sijoitus. Pienempi asunto ei tarkoita huonompaa sijoitusta, sen arvo voi olla yhtäläinen isomman asunnon kanssa ja parempi sijainti pitää huolen siitä, että arvonkehitys on jatkossakin positiivista. Muun muassa kehyskunnissa asuntojen arvo on jo hiipimässä hitaasti alaspäin, kun taas alueesta riippuen lähempänä Ison Kirkon keskustaa asuntojen arvokehitys on edelleen vahvasti nousujohteista. Mikäli rahaa jostain syystä jää takataskuun niin, että akuutti lonkkavaiva uhkaa muuttua krooniseksi, on asuntoihin myös mahdollista sijoittaa puhtaasti sijoitusmielessä ja tarvittaessa apuna voi käyttää velkavipua.

Oman näköinen elämä

Asumisasioissa kannattaa kuunnella itseään ja omia tarpeitaan. Tavanomaisesta poikkeaminen ja omien tarpeiden toteuttaminen luo kodille persoonallisen ilmeen. Ennalta-arvattavuutta voi rohkeasti karsastaa ja olla piittaamatta siitä, mitä muut ajattelevat valinnoistasi. Kysehän on kuitenkin omasta kodista, omasta turva- ja suoja-alueesta, jossa tärkeintä on nukkumisen, peseytymisen ja syömisen lisäksi rentoutuminen ja viihtyminen. Rakastamasi asiat luovat kodin.

perjantai 4. lokakuuta 2013

Kuusi neliötä ihanaa kotia

Kerroin viimeksi, että asuimme puoli vuotta retkeilyautossa. Rakensimme ja kunnostimme auton itse. Suunnitteluun meni noin viikko ja itse rakentamiseen toinen samanmoinen. Rakensimme auton osin kierrätysmateriaaleista, kuten vanhoista keittiönkaapeista, sekä hyödyntäen jo omistamiamme tavaroita. Aiomme jatkossakin tehdä lyhyitä ja pidempiä retkiä autollamme Suomessa ja Euroopassa.

Näkymä sivuovesta. Lattiana on muovimatto, jonka alla on paksu vaneri ja vanha matto, joka jätettiin köykäiseksi eristeeksi ja pehmittämään askelmaa. Muovimatto osoittautui matkan aikana hyväksi ratkaisuksi helppohoitoisuutensa ansiosta. Kattoluukku hengittää ja tuo valoa.

Kattoon haimme harmaat laudat vanhasta purun alla olevasta ladosta. Pöytätaso on uusi ja reissun kolhut ovat antaneet sille tyyliin sopivamman ulkoasun. Olisin halunnut käsitellä tason rautaferriinillä harmaantuneeksi, mutta käsittelyn toteuttaminen olisi vienyt aikaa enemmän mitä meillä oli käsillä.

Sänky on ylhäällä, jotta saimme mahdollisimman paljon säilytystilaa sängyn alle. Sängyllä on leveyttä 160 cm ja pituutta 170-183 cm, koska auto kapenee hieman taaksepäin.

Verhon ompelin pellavakankaasta, joka löytyi kaapin perältä käyttämättömänä, sekä vanhasta pitsistä.

Kattoon saimme kätevästi lisää säilytystilaa ripustamalla H&M:ltä ostetut juuttikassit koukuilla.

Vanhan navetan ylisiltä löytyi vanha puinen laatikko, jossa kaikki ruoanlaiton perusvälineet ja tarvikkeet mahtuvat kätevästi. Tämän ehkä siirrän sellaisenaan uuteen kotiimme, sillä se on osoittaunut todella käteväksi!

Lisää koukkuja ja setuja rakastettu tekstikyltti.

Sängyn alla olevaan säilytystilaan pääsee käsiksi sekä sisältä että takatallin kautta. Muokkasin vanhat pellavaverhot säilytystilan eteen - ahtaissa paikoissa ovet ovat hankalia ja verhot paljon kätevämpiä.

Verhon alta paljastuu säilytystilaa vanhassa keittiökaapin rungossa. Mustekalat ovat ehdottomia!



sunnuntai 29. syyskuuta 2013

Pienempään kotiin

Tervetuloa Kutomotielle! Ihmettelen pienen kodin ihanuuksia ja haasteita, kunnostetaan ja sisustetaan, sekä ihmetellään maailmaa.

Asuimme viitisen vuotta 85 neliön omistusasunnossa Etu-Töölössä ja vaikka koti oli unelma, sen mittasuhteet ja koko eivät tuntuneet koskaan olevan täysin kohdallaan. Avaraa tilaa ja hukkaneliöitä riitti. Vuosien kuluessa tulin vakuuttuneemmaksi siitä, että haluan pienempään kotiin. Iso koti oli kuin vesikello, joka teki mieli puhkaista neulalla rikki. Lopputalvesta myimme asunnon ja lähdimme kiertämään Eurooppa retkeilyautolla.

Asuimme puoli vuotta kuudessa neliössä villin leiriytymisen periaatteella. Ajoimme automme minne huvitti, elimme omaa tahtiamme ja toteutimme kiipeilyunelmiamme. Tuo puoli vuotta opetti paljon. Tavarapaljoudesta luopuminen oli vapauttavaa ja oman sisäisen rytmin mukainen elämäntahti miellyttävää. Useimmissa paikoissa olimme erittäin tervetulleita, vaikka suurimmassa osassa Eurooppaa villi leiriytyminen on kiellettyä. Vieraiden ihmisten ystävällisyys ja sydämellisyys oli täysin erilaista, mihin olen tottunut. Toivon, että voin kantaa ja jakaa kokemaani eteenpäin omalla asenteellani.

Oikeastihan me muutamme nyt siis isompaan asuntoon - kuudesta neliöstä 51,5 neliön Loft asuntoon Taliin. Joillekin 50 neliötä voi olla paljon, toisille vähän, mutta meille se on sopivan pieni koti.

Kuusi neliötä ihanaa vanhaa kotiamme. Vaikka sängyn alla säilytystilaa on tuhansia litroja, on pienessä tilassa osattava tulla toimeen vähällä ja vain sillä tarpeellisella. Reissussa kyllä vähän rähjääntyy ja kuva onkin otettu päivää ennen matkamme alkua.